Lomamuistoja

Lomamuistoja

Kesälomat on nyt takana ja on uudelleen aloitettu treenaamaan isännän kanssa. Kesäloma oli oikeastaan aika kauheaa, kun kahteen viikkoon ei tehty paljon mitään muuta kuin syötiin ja uitiin. Tai ei uiminen nyt kauheaa ollut, eikä se syöminenkään. Mutta kun isäntä ei tehnyt mitään jälkiä tai piilottanut esineitä, hylsyjä, patruunoita, avaimia tai edes nakinpaloja.

Meikäläinen on kuitenkin etevä keksimään omaa aktiviteettiä, jos harjoitusta ei järjestetä. Mökillä ollessamme löysin kuolleen koskelon rantakaislikosta, sellaisen joka aivan ihanasti vähän mädäntynyt ja haisee aivan huikean hyvälle. En tiedä mitä tapahtui, mutta ilmeisesti geeniperimässäni on jotain, joka käskee nappaamaan kuolleen vesilinnun ja viemään sen isännälle.

Muu perhe olikin mökissä laittelemassa tulia takkaan, kun meikäinen pyyhälsi ylpeänä sisään haiseva koskelo suussa. Häntä piiskasi ja matot meni rullalle, jotakin taisi kaatuakin, kun olin niin pistoksissa tästä aarteesta. Isännän luo päästyäni, tuli kuitenkin piru mieleen ja en antanutkaan sitä mätää lintua, vaan härnäsin pikkusen ympärillä hyppien. Mädästä linnusta tuli samalla mökkiin mukavaa hajua, kun siellä muuten haisi sillai hirsiltä tai jotain.

Isäntä käveli ulos ja meikäläinen perässä. Noin 20 minuutin suostuttelun jälkeen annoin linnun pois ja voin ylpeänä todeta, että en pureskellut sitä yhtään, koska olen hyvä noutaja. Isäntä on metsästäjä ja ei aivan hirveästä minulle murissut, kun kuitenkin toin linnun ja kannoin sitä hienosti. Se yritti olla ovela ja piilottaa linnun kauas metsään, mutta löysin kyllä sen toisen kerran ja pyöritin itseäni siinä oikein mukavasti.

Isännän koulutukseen kuuluu tutustua koiraurheilutapahtumaan ja käytiin katsomassa Merenkurkun Noutajien kisoja kotikylässä. Ihmeteltiin sitä siviiliharrastajien intoa ja tarmoa koirien kanssa tekemiseen. Koiraharrastuksia löytyy joka lähtöön ja kaikilla tuntui olevan hauskaa nauruista ja hymyistä päätellen. Isäntäkin kyseli muutamia niksejä sillä lailla huomaamatta, koska aina voi oppia jotain uutta…