Kisat

Miikka Ounila ja Markus Rauhala edustavat poliisia virkakoirien SM-kisoissa elokuussa Oulussa. Silvamaa vastaa kisajärjetelyistä.

POLIISIEN HUUME SM-MESTARUUDET RATKOTTIIN LOHTAJALLA!

Poliisikoirien huume SM-kisat kilpailtiin Lohtajan Vattajanniemessä 9-11.5.2016. Järjestelyvastuussa oli tällä kertaa Pohjanmaan poliisilaitoksen Kokkolan koiraryhmä.


 

Kisat olivat ensimmäistä kertaa ns. karsintakisat, joiden kaksi parasta koirakkoa edustavat poliisia elokuussa käytävissä virkakoirien SM-kisoissa Oulussa.

Kisat voitti Miikka Ounila ja Jekku , toiseksi sijoittui Antti Silvamaa ja Wallu, kolmannen sijan valloitti Markus Rauhala  ja Sapeli . Ounila ja Rauhala edustavat poliisia virkakoirien huume SM-kisoissa Oulussa Silvamaan vastatessa kisajärjestelyistä.

Kolmipäiväisen kisan aikana kilpailtiin jäjestyksessä, varastoetsinnässä, maastossa, rakennus- ja ajoneuvorasteilla, sekä matkalaukkuradalla. Myös hallittavuusosio oli tuttuun tapaan yhtenä osana kilpailuja.

Kisat avasi arvovaltainen vieras, entinen poliisin partiokoiranohjaaja, kansanedustaja Reijo Hongisto (PS). Poliisikoirayhdistys kiittää kansanedustaja Hongistoa vierailusta!


 

VANHEMPI KONSTAAPELI ARI PYNSSILLE HENGENPELASTUSVIIRI!

Vanhempi konstaapeli Ari Pynssi ja hänen ohjaamansa 5-vuotias poliisikoira Reikon gegen FCK "Cama"palkittiin Suomen poliisikoirayhdistys r.y:n myöntämällä hengenpelastusviirillä Lohtajalla käytyjen poliisikoirien huume SM-kisojen yhteydessä. Viiri myönnetään yhdistyksen hallitukselle tehdyn esityksen perusteella tilanteissa, joissa kadonneeksi ilmoittettu henkilö olisi todennäköisesti menehtynyt ilman poliisikoiran onnistunutta toimintaa. 

 

Alla vanhempi konstaapeli Pynssin kertomus etsinnästä:

Yövuoroon 27.04.2016 saapuessa puin varahaalareita päälle ja samalla tyhjensin pesuun menevistä haalareista tavaroita. Käsiin osui avaruuslakana, jonka käyttöä tulevassa yövuorossa en osannut aavistella.

Kokkolassa yövuorossa partioin vuoromme kenttäjohtajan Pentti Palolan kanssa. Palolan kanssa minulla on pitkä työhistoria. Palolan vielä toimiessa koiraohjaajana, olin hänen vänkärinä vuosia. Kun Pentti lopetti koiraohjaajauran, olen yrittänyt parhaimman mukaan täyttää hänen paikkaansa koiraohjaajana. Ohjattavana minulla on 5- vuotias spk uros Reikon gegen FCK, kutsumanimeltään Cama.

Klo 18:30 häke ilmoitti, että Pietarsaaren sairaalasta oli kadonnut tuntia aiemmin, huonosti liikkuva 83-vuotias vanhus, joka oli saanut vasta aivoinfarktin ja tästä syystä vaati välitöntä hoitoa. Valvontakamerasta näkyi, että potilaalla oli vaatetuksena viininpunainen takki, valko-mustapaita ja sairaalan pyjamahousut päällä. Kädessä hänellä oli muovipussi. Vanhus poistuu sairaalan kellarista klo 17:10.

Pietarsaaren partio 421 Nilsström - Björkskog suorittivat sairaalassa lähietsinnän, jonka yhteydessä selvisi, että potilas oli poistunut kellarikerroksesta sairaalan takana olevan p-alueen suuntaan. Partio ilmoitti katoamisesta ja potilaan tuntomerkeistä Pietarsaaren taksille sekä alueen vartiointiliikkeille. Potilaan kotipaikka oli n. 20 kilometriä sairaalasta. Lähiomaisia ei ollut.

Koirapartiona otimme suuntaa Kokkolasta Pietarsaareen klo 19:43. Matkalla tehtävälle, K1 Palola pyysi Kaustiselta koirapartiota 431 V-P Mäkelä - Syrjälä liittymään tehtävään.  Palolan kanssa selvitimme Poken kartalta katoamispaikan ympäristön ja teimme alustavia etsintäsuunnitelmia. Etsintäsuunnitelman tekemistä helpotti partion 421 kartalle piirtämä asteikko ja potilaan poistumissuunta sairaalasta.

Palolan kanssa sovimme, jalkaudun Caman kanssa Pietarsaaren sairaalan takana olevaan metsäalueeseen ja hän ajelee ympäristöä ja tulee minua ja Camaa vastaan kun metsäalue on tarkistettu.

 Kartalta katsottuna alueen piti olla nopeasti tarkistettu koiran kanssa. Maasto oli kuitenkin peitteinen ja näkyvyyttä rajoitti aluetta rajoittanut vyötärön korkuinen vanha kiviaita. Lähdin Caman kanssa alueen länsipuolta polkua pitkin haravoimaan aluetta. Välillä nousimme kiviaidan päälle, jotta pystyin näkemään aidan kummallekin puolelle. Kuljimme polkua kiviaidan myötäisesti kohti pohjoista. Edessäpäin näkyi aluetta rajoittava korkea metalliaita, jonka toisella puolella näkyi rakennustyömaa.  Metalliaitaa kohti mennessä Cama sai vainun jostain ja alkoi nostaa päätään. Samalla kuulin, kuinka rakennustyömaalta kauempaa olisi kuulunut ikään kuin lasten huutoa. Kuroin pitkän liinan päässä olleen Caman lähemmäksi. Kävelin eteenpäin vielä muutaman metrin ja näin oikealla kiviaitaa vasten makuuasennossa olleen vanhuksen.  Vanhus huusi vaimeasti "hjäälp..hjäälp".

Kerroin radioon, että vanhus oli löytynyt ja paikalle tarvitaan ambulanssi. Kytkin Caman kiinni metalliaitaan ja menin vanhuksen luo. Vanhus tärisi kylmästä ja oli itkuinen. Hänen vaatteet olivat kosteat ja kengät olivat poissa jaloista. Sormet sekä polvet olivat haavaumilla ja lisäksi hänen kämmenselässä oli kanyyli kiinnitettynä. Laitoin takkini hänen harteille ja reisitaskusta avaruuslakanan hänen ympärille ja laitoin hänelle kengät jalkaan. Tämän jälkeen menin kylkeen kiinni istumaan lämmittääkseni häntä.

Ilmoitin Palolalle suunnan mistä olin vanhuksen löytänyt ja kytkin virven paikannusasetukset niin, että sijaintini näkyisi Pokella. Maaston peitteisyydestä kertoo jotain se, että Palola kuuli minun puheen jo maastossa mutta ei silti vielä nähnyt sijaintiamme.

Hetken päästä ambulanssi tuli Palolan opastuksella minun ja vanhuksen luo. Vanhus kannettiin paareilla ambulanssille.

Matkalla takaisin Pietarsaaresta Kokkolaan kiitimme partiota 421 hyvästä tehtävän alkutilanteen hoitamisesta ja tärkeistä suunta- että paikkatiedoista, missä vanhus oli varmuudella viimeksi nähty ennen katoamista.

Kokkolaan päästyämme, poikkesimme kaupasta hakemassa Camalle palkkioksi tehdystä 100 %:sti onnistuneesta työstä lähituottajan nakkia, jossa on 90% lihaa.

Tuona yönä lämpötila laski pakkaselle. Mikäli vanhus olisi jäänyt yöksi maastoon, se olisi ollut hänelle kohtalokasta.