Veikko Ylönen ja legendaarinen poliisikoira Lex

Veikko Ylönen & Lex
(kuvaaja tuntematon)

Veikko Ylönen ja legendaarinen poliisikoira Lex

Julkaistu POLIISIKOIRA 1/2016 numerossa

Teksti Päivi Romppainen


  Suomen maineikkaimpien poliisikoirien joukkoon kuuluva poliisikoira Lexin kuolemasta tuli viime jouluna kuluneeksi neljäkymmentä vuotta. Lexin isäntä, poliisikoiranohjaaja Veikko Ylönen nukkui pois tammikuussa 2016.

  Espoossa työskennelleen Veikko Ylösen (26.9.1935 – 27.1.2016) ohjaama Lex nousi monista ansioistaan lehtien palstoille ja oli aikanaan suuren yleisön tuntema. Tänä päivänä ei enää kovin moni tiedä legendaarisesta poliisikoirasta, joka on kirjankin arvoiseksi noteerattu.  Vuonna 1976 ilmestyi Aake Jermon ja Veikko Ylösen yhteistyönä kirja, Poliisikoira Lex.

  Saksanpaimenkoira Lex syntyi Karhukorven kennelissä 1.1.1968. Poliisikoiralaitoksen silloisen johtajan, Sakari Lassilan kehotuksesta Ylönen lähti maaliskuisena päivänä suurin odotuksin noutamaan kennelistä ensimmäistä poliisikoiraansa.  Mukana matkassa oli Risto, yksi Ylösen neljästä lapsesta.

  - Olin noin kahdeksanvuotias, kun Lex tuli meille. Pentu sopeutui nopeasti kuusihenkisen perheen elämään ja muiden lemmikkien joukkoon., Ylösen tytär Kirsi Gren muistelee.

   Perheen lapsille oli alusta asti selvää, että kysymyksessä oli valtion koira, jota isä ohjasi. Vaikka Lex oli myös perheen lemmikki, sitä kunnioitettiin.

-  Lexistä kasvoi hyvin perhekeskeinen ja omaa väkeään suojeleva koira, joka johti välillä hieman haastaviinkin tilanteisiin. Lex oli koulutettu myös huumeiden etsintään ja pitkähiuksiset ihmiset liittyivät koiran mielessä huumeisiin.  Siksi se suhtautui pitkähiuksisiin kavereihini epäilevästi. Pian totesinkin, että minun on helpompi viettää aikaa kavereineni luona kuin heidän meillä, Kirsi hymähtää.

Työ vei mennessään

  Ylönen paneutui huolellisesti ensimmäisen poliisikoiransa kouluttamiseen. Hän teki kaiken niin perusteellisesti kuin osasi.

-  Isä ja Lex olivat tiivis työpari, jonka sanatonta viestintää oli hieno seurata. Lex oli isälle täysin lojaali. Haastava ja rakas työ vei miehen mennessään. Sillä oli hintansa.

-  Poliisikoiranohjaajana toimiminen oli isälle todella tärkeää. Hän uppoutui siihen täysin. Hän oli työnarkomaani. Siinä tilanteessa perhe jäi auttamattomasti kakkoseksi, Kirsi myöntää.

Poliisikoira Lex-kirjassa Ylönen tilittää avoimesti Lexin olleen syy avioeroon, joka lopulta astui voimaan hieman ennen kohtalokkaita laukauksia.

- Haluan korjata tämän julkisuuteen levinneen käsityksen. Lexillä ei ollut mitään tekemistä perheemme hajoamisen kanssa. Lexistä pitivät kaikki, myös äitini. Perheen vaikeassa tilanteessa Lex oli tasoittava ja rauhoittava tekijä, ei suinkaan syy perheessä olleisiin ongelmiin, Kirsi painottaa.

Urotekoja

  - Virallisen poliisikoirauransa Lex aloitti kesällä 1969. Poliisikoirayhdistyksen myöntämän hengenpelastusviirin Lex ansaitsi jo seuraavana vuonna jäljittämällä itsemurhaa yrittäneen nuoren öisestä metsästä kuusen alta. Nuori tyttö oli ottanut ison annoksen särky- ja sydänlääkkeitä ja piiloutunut sen jälkeen metsään. Lääkärin kertoman mukaan tytön hengissä säilyminen oli ollut minuuteista kiinni.

  Rikolliset pitivät Lexiä koirana, jolla ei ollut tapoja. Se kävi sumeilematta kiinni mihin tahansa, eikä suinkaan voron tarjoamaan käteen. Lex teki omalla persoonallisella tavallaan hyvää tulosta. Siksi se alkoikin saada vihollisia.

  Ensimmäisen tappouhkauksen Lex sai rikolliselta, joka joutui Lexin hampaisiin takaa-ajon päätteeksi. Ylönen otti uhkaukset hyvin henkilökohtaisesti, vaikka ne saattoivatkin olla vain turhautuneen rikollisen merkityksetöntä uhittelua.  

  Tappouhkauksia sateli kuitenkin säännöllisesti. Ylönen sai niitä jopa kirjeitse tuomiotaan kärsiviltä vangeilta. Lex luvattiin päästää päiviltä heti, kun vapaus koittaisi.

  Ensimmäinen Lexiä kohti ammuttu luoti tuli pahamaineisen pankkiryöstäjän, Volvo-Markkasen aseesta takaa-ajotilanteessa. Luoti suhahti hiuksenhienosti Lexin ohi, mutta paineaalto vaurioitti pahasti koiran tärykalvoa ja keskushermostoa. Lex vahingoittui vakavasti ja menetti hetkeksi tajuntansa. Muutaman viikon levon jälkeen Lex oli kuitenkin jo asuntovarkaan jäljillä.

Mediajulkisuutta

  Espoossa ei ollut Lexin lisäksi muita poliisikoiria. Ehkä juuri siksi media nosti Lexin jalustalle. Syystä toki.

  - Ymmärsin jo lapsena, että Lexiä pidettiin poliisikoirana, joka kykenisi mihin tahansa. Se oli työssä jämäkkä ja tiukka koira, jota rikolliset pelkäsivät. Kotona isä ei näistä asioista puhunut, mutta kuulin niistä muualta. Lisäksi lehdet alkoivat kirjoittaa Lexistä.

  Iltapäivälehtien lisäksi Lexistä kirjoittivat myös aikakausilehdet. Lexin ansioita olivat monet pidätykset sekä kadonneiden löytämiset. Asiat, jotka koulutusmenetelmien muuttumisen myötä ovat nykyisille poliisikoirille jo lähes itsestäänselvyyksiä.

  Lex sattui olemaan erittäin hyvä, taitava ja lahjakas yksilö.  Lexin jälkeen isä yritti kouluttaa vielä muutamaa poliisikoiraa, mutta Lexin jälkeen mikään koira ei ollut hänelle kyllin hyvä. Lopulta hän luopui poliisikoiraohjaajan työstä.

Kohtalokas jouluyö

  Jouluaattona 1975 klo 21.13 Ylönen ja Lex lähtivät viimeiselle yhteiselle työkeikalleen. Espoon Westendissä talosta taloon kulkeneet murtovarkaat saivat peräänsä mainetta niittäneen poliisikoiran.

  Paikalle saavuttuaan Lex saavutti murtovarkaat ennen Ylöstä ja kävi kiinni. Ylönen kuuli talon toiselle puolelle viisi laukausta ja kiiruhti paikalle. Vorot olivat kadonneet. Pahoin haavoittunut koira hoiperteli häntä vastaan eikä kyennyt enää nousemaan autoon.  Lex menehtyi leikkauspöydälle joulupäivänä.

  - Olin pahimmassa murrosiässä kun Lex kuoli. Uutinen oli iso järkytys meille kaikille. Lexhän oli kuolematon. Vaikka Lexin kuolema oli kova isku koko perheelle, säälin isää ja surin hänen puolestaan. Isä oli muuttanut kotoa pois vain paria kuukautta aikaisemmin. Lexin kuolema tapahtui isän kannalta huonoon aikaan.

Ylönen oli vakuuttunut siitä,  että murtovarkaiden oli tarkoitus eliminoida heidät molemmat, mutta onnistuivat surmaamaan vain koiran. Ylönen piti loppuun asti kiinni käsityksestä, että Lexin surma oli ollut suunniteltu ja mahdollisesti tilaustyö.

   - Mitään todistetta tästä ei koskaan saatu, mutta jostain syystä isä oli asiasta varma. Ehkä hän tiesi jotain enemmän, mitä meille ei kerrottu, Kirsi pohtii.

Poliisikoira Lex oli Ylöselle koira, jonka saattoi saada vain kerran elämässään. Elämänsä koiran traumaattisesta menetyksestä Ylönen ei toipunut täysin koskaan.

Lexin tarina elää

  Lehdet kirjoittivat sankarikoiran kuolemasta, ja Ylöselle tulvi osanottoja. Järkytystä poliisikoiran kuolemasta lisäsi kuoleman ajankohta. Lexille ehdotettiin patsasta sekä muistorahastoa.  Poliisikoiran kuolema uutisoitiin Espanjassa asti. Laulaja Tapio Heinonen teki laulun Lexin muistolle.

  Vaikka Lexin kuolemasta on kulunut jo neljäkymmentä vuotta, Lex muistetaan edelleen. Eräänä päivänä Kirsin tytär huomasi yllättäen, että ukin koira oli saanut omat facebook-sivut. Kirsi otti yhteyttä sivujen ylläpitäjään, Hanna Ikoseen, ja alkoi itsekin osallistua keskusteluun.

  - Monet ovat etsineet Lexin hautaa, mutta huonon hoidon takia se on ollut vaikeasti löydettävissä. Kävin siivoamassa haudan, laitoin facebookiin kuvan ja koodin paikasta, jotta halukkaat voisivat sen löytää.  Olen vasta hiljattain tajunnut, kuinka paljon Lexin kuolema on koskettanut ihmisiä.

  Lexin ohjaaja, Veikko Ylönen, nukkui pois tammikuun lopussa täytettyään hiljattain kahdeksankymmentä vuotta. Eläkkeelle siirryttyään Ylönen muutti Renkoon, jossa hän asui metsän suojissa koiriensa kanssa. Hän kasvatti myös lampaita ja siipikarjaa. Lopulta sairaus sai miehestä yliotteen ja neljä viimeisintä elinvuottaan Ylönen asui hoitokodissa, eikä kyennyt enää ottamaan osaa keskusteluun. Ylönen siunattiin haudan lepoon 13.2.

  - Isällä oli Lexin valokuva ja poliisikoirayhdistyksen myöntämä hengenpelastusviiri aina näyttävästi esillä viimeiseen asti, isän isän edunvalvojana toiminut Kirsi kertoo.


 Lexin viimeinen lepopaikka sijaitsee Helsingin eläinten hautausmaalla Haagassa. Helsingin eläinsuojeluyhdistys luovutti Lexille hautapaikan määräämättömäksi ajaksi. Hautapaikan numero on A-455.

Lex Facebookissa: www.facebook.com/Poliisikoira-Lex-103409473065447/

Lähde: poliisikoira Lex, Aake Jermo – Veikko Ylönen, Otava 1976